torstai 30. toukokuuta 2013

My school in Aus



Heissan!

Multa on jo pariin otteeseen kyselty koulupostausta, ja tajusin, etten ookkaan vieläkään kertonut ihan kauheesti tästä mun koulusta, ja koulusysteemistä Ausseissa yleensä. Huomenna on mun vika päivä koulussa, mutta vielä ei oo myöhästä! :D
Eniveis, jotain näistä asioista oon saattanut mainita jo ohimennen aiemmin, pahottelut jos joku kohta kuulostaa ihan pelkältä kertaukselta.

Hey guys!
So this time I'm only writing in Finnish, just because I'm only talking about the school system in Australia and CCB, pretty much, and I'm sure all of you Aussies know everything about them already so you wouldn't find this very interesting anyway! :D Also, I'm just simply too lazy. What a surprise.







Australiassa koulusysteemit on enemmän tai vähemmän erilaisia joka osavaltiossa, mutta yleinen linja on se, että koulut jaetaan julkisiin ja yksityisiin kouluihin. Yksityiset koulut voi vielä lisäks olla katolisia, ja tyttö-, poika-, tai sekakouluja. Mä käyn Catholic College Bendigoa, yksityistä katolista sekakoulua siis, niin kun oon jo monesti täällä toitottanut. CCB onneks lahjotti mulle tän vuoden ilmasena, niin ettei mun tarvi maksaa niitä monen tonnin ympärillä kieppuvia lukukausimaksuja! Yhtenä yhdistävänä tekijänä melkein kaikkien koulujen välillä on kuitenkin koulupuvut, joista jokasella koululla ala-asteelta lähtien on oma versionsa. En oo varma onko näin kaikissa kouluissa, mutta ainakin meillä on talvi-, kesä- ja liikkapuvut erikseen. Sitten me voidaan vielä ostaa erikseen rugbysvetari, takki, pipoja, huiveja ja mitä kaikkee, plus year 12:llä on aina omat paidat.
Talvella tyttöjen koulupuku koostuu Harry Potter -tyyliin valkosesta kauluspaidasta tummansinisen neulepaidan (mun tapauksessa year 12 jumperin) alla, kravatista, ruudullisesta tummansinisestä vekkihameesta, tummansinisistä sukkahousuista ja mustista naurettavan suurista nahkakengistä. Poikien puku on muuten sama, mutta vekkihameen tilalla on tummanharmaat suorat housut.
Kesällä tytöt käyttää vaan ruudullista, vaaleensinistä kauluksellista mekkoa, supertyylikästä ihme kalastajahattua plus niitä samoja kanoottikenkiä tummansinisten sukkien kanssa. Poikien kohalla kesäpuku tarkottaa vaaleensinistä kauluksellista t-paitaa, vaaleenharmaita suoria shortseja, hattua ja kalossikenkiä harmailla sukilla. 
Liikkapuku on koko vuoden sama, tytöillä ja pojilla: viininpunanen t-paita ja tummansiniset shortsit tai kolisihousut. Se oli aluks mun mielestä tosi outoo, että tytöt ja pojat käytti samoja vaatteita! :D



Tyttöjen kesäpuku, liikkapuku, poikien kesäpuku. Kuva vääristää vähän värejä, toi poikien paita on kirkkaampi ja vaaleensinisempi livenä.

Vasemmalla kesäpuku, oikeella talvipuku! En rajannut päätäni tahallani pois tosta toisesta kuvasta, onnistuin vaan jotenkin taidokkaasti ottaan sen kuvan just niin et pää jäi pois.. Kravattikin on sopivasti vinksallaan, haha. Skilled! ;)






Koulupäivät alkaa joka päivä viittä vaille 9 homeroomilla, jossa luetaan tiedotukset läpi, höpistään ihan muuten vaan kaikkee yleistä ja turhanpäivästä, ja syödään kakkua jos jollakulla on synttärit, luokanvalvojan ja oman "luokan" kanssa. Jokanen luokka koostuu about 20 oman tuvan oppilaasta kaikilta vuosiluokilta 10-12. Me ollaan Amyn kanssa samassa luokassa, jeejee! Jokanen päivä kestää puoli neljään asti, paitsi perjantai jollon kaikkien year 12 päivä loppuu vartin yli yks. Kaikki tunnit on 45 minuutin mittasia, ja joka ainetta on kolme oppituntia viikossa, aina kaks tuplatuntia ja yks yksittäinen.


  • 8.55-9.10 Homeroom
  • 9.10-10.35 Period 1 & 2
  • 10.35-11 Recess (välitunti, jollon syödään morning tea eli pientä välipalaa)
  • 11-11.45 Period 3
  • 11.45-1.15 Period 4 & 5
  • 1.15-2 Lunch
  • 2-3.30 Period 6 & 7

Aineet, mitä mä oon tehnyt tänä vuonna, on siis ranska, englanti, uskonto, outdoor ed, drama ja köksä. Katolisuus meidän koulussa näkyy pääasiassa niin, että uskonto on pakollinen aine kaikille, kaikki teemat ja sloganit (esim. tän vuoden teema Grow in mercy) perustuu Raamattuun, joka aamu alkaa oman tuvan rukouksella, ja pari kertaa vuodessa on koulun messu ja liturgioita. Joissakin toisissa katolisissa kouluissa oon kuullut sääntöjen olevan tosi tiukkoja, vaikka ettei meikkiä sais käyttää ollenkaan ja hiusten pitäis olla aina kiinni, mutta meillä ei oikeestaan. Onhan niitä sääntöjä aika liuta, mutta niiden noudatus ei oo ihan niin tarkkaa. Alussa kauhistelin, että miten oikeen selviän kaikkien niiden sääntöjen kanssa, mutta mihinkään muihin ongelmiin en oo joutunut, kun että oon saanut pari kertaa huomautuksen liian isoista korviksista. Koulupukua pitää käyttää joo, eikä kynsilakkaa tai massiivisia koruja sais olla, mut muuten ulkonäköön, meikkaukseen tai hiustenlaittoon ei puututa. Kesällä meille sanottiin, etta mekon helma ei sitten saa olla 10cm korkeempana polvesta, mutta ei sita kukaan oikeesti tullut mittaileen :D Ja mä varsinkin pääsen superhelpolla, kun oon kerta vaihtari, haha!




Food tech kitchen

Apua tätä näiden kahen laatua. Alempana on kuitenkin meidän koulun kirjasto, ja ylhäällä outdoor ed-luokka :)

Drama hall

Tää on practice sacin aikana, siks tää istumajärjestys on vähän kummallinen haha!

Meillä on siis koulussa yhteensä 2000 oppilasta. Meidän koulu on tosin jaettu kahteen eri kampukseen, La Vallaan, jossa vuosiluokat 7-9 opiskelee, ja Coolockiin, joka on vuosille 10-12. La Valla on jonkun parin kilometrin päässä, joten itse tässä rakennuksessa ei oo kun "vaan" tuhat oppilasta. Meillä on koko koulun yhteisiä assemblyjä plus tapahtumia muutaman kerran vuodessa, niinkun se uintikarnevaali helmikuussa, jollon oikeesti näkee ja tajuaa tän koulun hervottomuuden, haha. Opettajia on se 260, joista about reilu sata meidän kampuksella. Ite en tunne läheskään kaikkia opettajia, mutta melkein kaikki opettajat vaikuttaa tuntevan kaikki vaihtarit :D Välit opettajien kanssa on tosi rennot, melkein kaverimaiset riippuen opettajasta, vaikka kaikkia puhutellaan Mr. ja Mrs. Koulunkäynti on muutenkin huippurentoo täällä, läksyjä tulee nyt vikana vuonna enemmän, kun viime vuonna, mutta mun kohalla taas vaihteeks se ei oo ihan hirmu tiukkaa.. ;) Tein kaikki sacit, eli paikalliset ei kokeet mutta vähän pienemmät testit, ja keskiarvosesti sain aina jotakin 85% paikkeilta, eli ihan hyvin oon pärjännyt! Nyt vikoina viikkoina oon lähinnä vaan chillaillut koulussa, kun muut valmistautuu tulevaan koeviikkoon, jonka ite missaan, niin eipä ihan kauheesti oo ollut kouluhommia tehtävänä.


Working hard... ey? ;)

Selfies with my fav teacher, haha!

Da awesome head of house!

Koulusysteemistä vielä, että meidän lukuvuosi on jaettu neljään jaksoon. Joka jakson jälkeen on kahen viikon loma, plus paljon random vapaapäiviä pitkin vuotta ja kahen kuukauden kesäloma joulu-tammikuussa, ja koeviikko on kahesti vuodessa. Tää vaihtelee kuitenkin osavaltioittain! Aika isoja eroja Suomen koulusysteemiin kuitenkin :) Meidän koulurakennus itessään on aika vanha, ja jotkut luokat ja varsinkin tuolit ja pöydät ei oo kovin hääppösiä. Itse asiassa mulla on ihan hirvee ikävä oman lukion juuri remontoituja tiloja, haha! :D Jokasella oppilaalla on omat lokerot, jonne tavarat jätetään päivän ajaks ja tunneille otetaan vaan kirjat ja läppärit, jotka on vuokrassa koululta. Vaikka rakennus on vanha, teknologia on uutta, ja melkeimpä vielä isommassa roolissa kun Suomessa. Coolock koostuu hirmu monesta eri rakennuksesta, jotka näyttää ulkonäöltään ihan täysin erilaisilta, eikä oikeen mätsää yhteen.. :D 
Eniveis, kouluruokaa ei oo, vaan se pitää tuoda ite tai ostaa koulun kanttiinista. Myöskään mitään ruokalaa tai syömistiloja ei oo, vaan yleensä istutaan ulkona maassa tai muutaman pöydän ääressä syömässä. Meillä on aika kiva piha, kun täällä on palmuja ja eukalyptuspuita! Alussa se oli tosi cool mut nyt tähän mennessä oon täysin tottunut niihin, mutta nyt loppuaikoina oon taas yrittänyt nauttia niistä oikeen olan takaa, Suomessa kun harvemmin palmu tuijottaa ensimmäisenä vastaan enkunluokan ikkunasta.




Koulun 'portti'














Canteen line thingy

Huh, jopas tästä tuli kilometripostaus! Tänään oli siis mun tokavika koulupäivä (meidän head of house järkkäs pizzaa sen kunniaks lounaaks! Mulla on kans Australian lippu johon ihmiset kirjottelee nimmareita, se vilahtaa tuolla alempana :) ja oikeestaan vika kokonainen koulupäivä, kun year twelvet kerran pääsee aina vartin yli yks perjantaisin, niin kun kirjottelin ylempänä. Ekaa kertaa koko vuonna se harmittaa mua! :( Oivoi. Samaten mua harmittaa, että se my day -videopostaus jäi multa tekemättä, mut en tiä sitten olisko näitä kaikkia itkusia heippoja ollut ees niin kiva kuvata. Mulla on kyllä random videoita koulusta joita koitan koota yhteen vielä jossain vaiheessa, mutta niin. Olis pitäny aiemmin tajuta kuvata se video, mut aattelin vaan aina et "kyllä mulla on vielä aikaa, kyllä mulla on vielä paaaljon aikaa", mutta eipäs loppujenlopuks ollutkaan! 


Our awesome drama class!

Last class together, nooooo :(

The cutest koala beanie (which is so small tho haha!) and photo album, aw :) Thanks guys!


Toivottavasti jaksoitte lukea! Jos vielä jokin jäi ihmetyttämään tai herätti mielipiteitä tai ajatuksia Aussien koulusysteemissä, kysykää ihmeessä / pistäkää kommenttia! :)

The. Best. Class. Ever. 


tiistai 28. toukokuuta 2013

We knew this day would come, we knew it all along. How did it come so fast?


Mitä vikalle aussiviikolle?
Vika viikko Ausseissa, siis täh? Mihin ne kaikki 11 kuukautta meni? Tää viikko ainakin alko ihan täysin, ehkä liiankin normaalisti. Aamulla ylös, kouluun, koulun jälkeen keskustaan, ja sitten kotiin. Samoja muroja söin aamupalaks mitä yleensä. Samalla paikalla hengailtiin koulussa, kun tähänkin asti. En mä tiedä, mitä maailmanmullistusta mä oikeen odotin :D
Alotin pakkaamisen lauantaina, ja noi sängyn viekussa nököttävät kaks matkalaukkua onkin ainoot asiat, mitkä kertoo siitä, että päivät lähtöön voi laskee jo yhden käden sormilla. Edes se jokapäivänen keskustelu jokasen eri ihmisen kanssa siitä, että miltä tuntuu lähteä kotiin, ei saa mua tajuaan että se hetki on oikeesti melkein käsillä. En vaan millään voi sisäistää sitä faktaa, että viikon päästä sitä majaillaan taas jo Suomessa.
Maailman oudoin tunne.
Mulla on silti rompetta ympäri kämppää siellä täällä joka paikassa, niin että en mä oikeestaan ihan liian pitkälle oo ton pakkaamisen kanssa vielä päässyt. Toinen laukku on täynnä, en oo punninnut sitä tai mitään, mutta kyllä ainakin vielä tässä vaiheessa tuntuu et saan kuitenkin kukistettua koko tän haalitun tavaramäärän noiden kahden laukun kanssa ihan hyvin. Toivottavasti! Heitin jotain vaatteita jo poiskin, mukaanlukien ne lempparifarkut, jotka meni varmaan jo marraskuussa rikki mutta joista en vaan oo raaskinut luopua. Nyyh.

'So the last week in Australia has started. What's up?'
Well, firstly: where the hell did the whole 11 months go?! I just can't realize I'll be back in Finland in one single week. Even the everyday convo about my leaving that repeats itself with different people doesn't make me believe it. This is the weirdest feeling ever in the whole entire world. 
Apart from those two suitcases lying on the floor next to my bed, waiting for me to fill them up, everything is like before, even though it's the last week. The start of this week has almost been too normal, even though I don't know what kind of differences I expected :D I actually started packing last Saturday but my stuff is still everywhere, so yeah, there's still quite a fair bit to do.





Muhun on iskenyt joku ihan ihme viimesten hetkien surkuttelu, tai en mä tiedä mikskä sitä vois kutsua, mut se tekee mut hulluks. Mietin koko ajan, että "viimenen maanantai koulussa, viimenen ostettu paita tässä kaupassa, viimenen kerta junassa, viimenen kerta kun katon just tätä randomia postilaatikkoa just tästä kuvakulmasta, viimenen sitä, viimenen tätä" ja lista vaan jatkuu kun keksin koko ajan jotain uutta, yleensä ihan täysin mitätöntä. Voin vaan kuvitella, millasta se on sit oikeesti nähä kaikki viimestä kertaa tänä viikonloppuna. Joo, pakko myöntää että vika kerta Melissä viime sunnuntaina oli kyllä samaan aikaan hassua ja haikeeta, samoin kun vika House Assembly meidän tuvan kans eilen aamulla. Mutta muuten, miks ihmeessä mä murehdin jostain ihan turhanpäiväsestä?! Herätys minä.
Mulla oli kans aika pitkään sellanen fiilis, et 'okei, oon ottanu kaiken irti tästä vuodesta, Australiaa tulee ikävä mutta oon valmis palaamaan kotiin.' No, tietysti kaikki fiilikset keikahti taas ihan ylösalasin viime lauantaina, kun me vietettiin mun läksiäisiä. Päädyin juhlimaan ihan vaan simppelisti ja rauhallisesti 30 'parhaimman' kaverin plus hostien ja area repin kanssa menemällä ulos syömään. Oli tosi ihana ilta, ja siinä illan aikana tuli taas se fiilis että ei, en mä oo lähössä minnekkään. Sain ylihyvän yllätyskakun, ja mulle laulettiin Australian kansallislaulu haha, kun synttärilaulu ei ehkä ihan kuitenkaan olis ollut toimiva siinä tilanteessa, ja tajusin, kuinka ihania ihmisiä tännekkin puolelle maapalloa mahtuukaan. 

I also have this 'last time this, last time that' - thingy going on in my head that makes me crazy. I don't know how to explain it but I just think all the time that 'wow, this is the last Monday at school, last top I bought from this shop, last time catching the train, last time when I see this exact post box' and the list goes on and on when I come up with some new, usually random and pointless ideas all the time. Well, I need to admit that the last time in Melbourne was so sad and weird, as well as the last House Assembly I'll ever attend in CCB yesterday morning. But apart from that, seriously, why on earth am I worrying about that kind of meaningless things? Gosh. 
I also felt for quite a long time that it'd be nice to go home. That I've loved my time in Australia, and I'll miss it like crazy, but I'd be ready to go anyway. What a surprise, all of this changed last Saturday when we went out for tea to 'celebrate' my going away with some of my friends and family. It was such a great night and made me feel that I just can't leave all of these amazing people behind. I love you guys so much. 



My host mum told me to wear these stuff the whole evening :D So I did.




Check those 'Finnish flags' on their skirts ;)






Nyt tänään on kuitenkin taas tuntunut siltä, että ihan kiva palata Suomeen kesälomille. Että ota tästä nyt sitten taas selvää :D No, ainakaan en voi vaikuttaa millään tapaa tähän ajan kulumiseen, saatika koittaa varautua siihen, mikä viikonloppuna odottaa, koska se tulee varmasti oleen hemmetin kova isku vasten kasvoja ihan joka tapauksessa. Tää viikko on inhottava, mutta samaan aikaan ikimuistonen, josta en silti vaihtais sekuntiakaan. Tääkin on osa vaihtaruutta, joka sulkee koko ympyrän, ja varsinkin osottaa ne ihmiset, jotka oikeesti välittää. :)

Today I've been feeling again that yup, it's nice to go back to Finland and have summer holidays. But then again, no. So yeah, nothing makes sense :D Well, I can't really change this situation or try to prepare myself to face all of that pain that is waiting only a few days away, so I guess I just have to suck it up and go with it. This week is the worst, but also memorable and priceless one that I wouldn't change. This is also a part of the whole exchange that closes the circle, if you know what I mean, and also shows the people who truly care. :)


Anyway, enough of feelings this time I guess. Good night & see ya soon! xo


My gorgeous host family and area rep! :)

Ja sitten lopuks vielä asiasta perunaan. Nyt loppua kohden tuntuu, että mulla on yhtäkkiä ihan sairaasti postausideoita ja intoo kirjottaa toivepostauksia, mutta aikaa ei vaan taho löytyä ihan liikaa kaiken muun vikojen päivien sekamelskan keskellä. Mulla on joku neljä eri blogijuttua puolitiessään luonnoksissa, mutta jos en ehdi julkasta niitä tän viikon aikana, niin pistän ne sitten Suomesta käsin joka tapauksessa! Kärsivällisyyttä siis mun kanssa, pliis! :)

Tässä tän illan fiilispläjäys. Nähtäillään