maanantai 30. huhtikuuta 2012

Preparation

Moikkamoi!

Ei liity asiaan, mut pakko hehkuttaa tähän alkuun tota säätä joka parina päivänä tällä viikolla on ollut. Yks maailman parhaista fiiliksistä, kun voi ekoja kertoja vuodessa tepastella pihalla toppi päällä paleltumatta siltä seisomalta ja siristellä silmiä auringonpaisteessa! Tykkäilen ♥

Kotiuduin siis tänään, tai no kellon mukaan eilen, Pajulahden valmennusviikonlopulta, ja oon vieläkin niin fiiliksissä että oli pakko tulla heti tänne bloginkin puolelle fiilisteleen vaikka ekaks lupailin postausta ens viikolle! Oli kyllä niin huikeet kaks päivää että :)








Eka asia jonka sain tietää oli se, että meidän lähtöpäivä onkin jo kuudes, eikä siis kaheksas heinäkuuta niinkun oon aiemmin mainostanut. Oon kyllä niin lahopää, jos itse preppausleiri alkaa 8.7 niin ehkä matkaan olis ihan hyvä lähteä vähän aikasemmin! :D Haha, onneks tääkin tuli selville tässä vaiheessa eikä sitten heinäkuussa. Meillä kestää tosiaan se kaks päivää matkustaa Australiaan, kun aikaero ja välilaskut Lontoossa ja näillä näkymin Bangkokissa otetaan huomioon. Huhhuh, voi olla melko ryytynyt olo sitten perillä Ausseissa! Onneks matkaseura on parasta mahdollista, nimittäin meidän aussivaihtareiden porukka plus tietysti kaikki muut Euroopan Australiaan lähtijät :) Meidät oltiin jaettu siis kohdemaan mukaan 22 eri ryhmään, joissa jokasessa oli 7-10 vaihtaria. Suomesta on yhteensä STS:n kautta lähdössä vaihtoon suunnilleen parisataa maailmanvalloittajaa, joista puolet suuntaa Amerikkaan. Meitä aussilaisia on kaikkiaan 7 tyttöä, ja oltiin tietysti kaikki samassa ryhmässä. Joka ryhmällä oli myös oma rep, eli vanha vaihtari, joka oli ollut vaihdossa siinä samassa maassa johon ryhmäkin oli menossa ja joka opasti ja antoi vinkkejä meille. Käytännössä siis vähän kuin kanaemo, jonka perässä sitten paineltiin pitkin Pajulahden liikuntakeskusta. Kaikki repit oli tosi rentoja, mutta meillä oli tietysti se paras ;)


Kreeta, meidän rep






Tän meidän poppoon naiset on kyllä niin huipputyyppejä kun olla voi! :) Pidettiin koko viikonlopun ajan tosi tiiviisti yhtä, käytiin vessassakin aina samaan aikaan (:D) ja hengattiin muutenkin yhessä toisin kun monet muut ryhmät, ja oli tosi hieno huomata kuinka hyvin tultiin toimeen heti alusta alkaen. Ollaan kaikki tosi erilaisia, mutta niin samanlaisia! Kaikkia yhdisti monien muiden juttujen lisäks mieletön innostus Australiaa kohtaan, ja se olikin ihan huisia päästä intoilemaan kunnolla kaikesta Ausseihin liittyvästä juuri tässä oikeessa seurassa! Silti oli jotenkin tosi haikeeta ja hassua ajatella, että koska kaikki asuu ympäri Suomea, niin todennäkösesti tullaan tapaamaan seuraavan kerran lentokentällä lähtömeisingeissä. Eihän siihen oo kun se pari kuukautta, mutta silti!








Päästiin julkkisteleen! :D




Suomen edustavimmat.


Käytiin valmennuksessa tosi paljon, tai oikeestaan kaikki vaihtoon liittyvät asiat läpi. Tosi monet jutut oli tiedossa jo etukäteen, ja joitain pointteja tuli ihan yllätyksenäkin. Esimerkiks se, etten saa viedä Lapista ostettua poronluista juustohöylää tuliaisiks, höh! Ja se, ettei aussien kotien vessoissa yleensä oo lukkoja :D Btw, ruoka Pajulahdessa oli ihan unelmaa, oli montaa lajia mistä sai valita ja jälkiruuat ja kaikki! Luentojen, syömisen ja huonojen tyynyjen kanssa nukkumisen lisäks meillä oli ohjelmassa kaikkea hauskaa yhteishöntsäilyä, niinkun vaikka yhteistanssi Ai Se Eu Te Pegon tahtiin ja paljon muuta! :D Ja niin joo, naureskelin kun aloin katselemaan ottamiani kuvia. Valehtelematta vähintään kaksi kolmasosaa oli enemmän tai vähemmän sumeita, tärähtäneitä tai muuten vaan feilanneita. Olin tietysti kuvannut hitusen väärillä asetuksilla melkein koko ajan! :D Onneks muillakin oli kameroita mukana ettei mun tunarointi ollut mikään maailmanloppu. (Kiitos monesta kuvasta kuuluu Janicalle!)







Oon niin rättipoikki etten oo ollenkaan varma, jäikö jotain oleellista vielä kertomatta. Lisäilen vaikka sitten myöhemmin juttuja jos muistan jotain tärkeetä, ja pommittakaahan mua kysymyksillä niin muistuu mieleen paremmin! :) Kaiken kaikkiaan oli ihan mahti viikonloppu, mutta vaikka ajattelin tän valmennuksen tuovan lähdön askeleen lähemmäs todellisuutta, niin ei sitä oikein vieläkään voi kuvitella olevansa muutaman hassun kuukauden päästä toisella puolella maapalloa! Kuitenkin kaiken tän jälkeen maltan vielä vähemmän odottaa lähtöä :D


Eniveis, hyvää yötä ja hulvatonta vappua vielä kerran kaikille! :)

perjantai 27. huhtikuuta 2012

This and that

Helloou taasen! 

Tää on ollu niiiin hyvä päivä! Meillä oli meinaan vappuhulinat koulussa, ohjelmassa oli ensin peruskoululaisten juhlameiningit, mm. opettajien mahtinäytelmä, ja sitten vesisotaa lukion kesken plus tietysti pukukilpailu. Poppoota löytyi Barbista, tuholaistorjujasta ja cowboystä Angry Birdseihin. Oli kyllä huisia, on meillä vaan niin mahtavaa porukkaa meidän koulussa! :D Nyt mulla on tuhat ja yks asiaa mitä pitäis tehdä ennen kun tunnin päästä lähen käymään piipahtamassa isosleirillä. Kiirettä pitää siis jonkin verran, joten ajattelin tulla vaan pikasesti lisäämään tänne pari juttua, jotka mun piti laittaa jo tohon ekaan postaukseen mutta enpä tietenkään muistanut. Tähän väliin laitan kuitenkin pari kuvaa tältä päivältä :)



Tän kuvan tarkotuksena oli näyttää kuinka märkiä oltiin vesisodan jäljiltä, mut eipä se ny juurikaan näy tästä :D


Tästä huomaa ehkä paremmin!


Ja nyt siis vihdoin itse asiaan. :D Niinkun ton ekan postauksen rivien välistä voi lukea, mulla ei vielä oo juurikaan mitään tietoo oikeestaan mistään tähän tulevaan vaihtovuoteen liittyen, paitsi lähtöpäivä ja se, että pääsen alottamaan mun vaihtovuoden viikon preppauskurssilla Sydneyssä! Sen viikon ohjelmaan kuuluu ennen kaikkea ensikosketus australialaiseen kulttuuriin, mutta myös mm. surffausta Bondi Beachillä ja tietysti oopperatalon katsastus. Ihan huikeeta siis! :) Pääsen heti alkuun vapauttamaan sisäisen surffaajani, taitaa olla että vietänkin sitten loppuvuoden pää ja muu kroppa paketissa :D Tän preppausviikon jälkeen, eli siis 15.7, mun ja muiden vaihtareiden olisi tarkoitus muuttaa perheisiin. Isäntäperhetietoja odotellessa :)


Tumblr_m2vp7uoess1qeeb44o1_500_large
Kuva: weheartit.com

Tumblr_lzg4jqymwc1rpbl2zo1_500_large
Kuva: weheartit.com



Ennen tätä kaikilla meillä tulevilla STS:n vaihtareilla on myös yhteinen valmennusviikonloppu, joka alkaa itseasiassa huomenna. :D Nokka kääntyy siis kello puoli seittemän aamulla kohti Lahtea! Huomisen ja sunnuntain aikana kaikki kuviot tulee ainakin toivottavasti selkiytymään jonkin verran, ja on muutenkin mahtavaa päästä tutustumaan muihin vaihtareihin :) Valmennustsydeemin jälkeen onkin vappu ja suuntana Kouvola & Vappugospel (LZ7♥!!), joten en oo varma koska pääsen ja ehdin kertoilemaan tunnelmia valmennusviikonlopulta. Lupaan tehdä sen kuitenkin heti kun pystyn, ja eikös se niin mee että hyvää kannattaa odottaa! ;)



Lindz West, LZ7!



En nyt tiedä kuinka hyvin onnistuin tässä pikasuudessa, mutta jokatapauksessa hyvää viikonloppua ja vieläkin parempaa vappua kaikille! :)




PS. Miks ihmeessä noi kommenttien kellonajat menee tolla tavalla hullusti, apua osaako joku auttaa? :o En todellakaan oo mikään tekniikan ihmelapsi... :D

maanantai 23. huhtikuuta 2012

The great beginning


Kaikki hyvä alkaa aikanaan, niin myös mun bloggaajan ura! Ja pieni varotuksen sana heti tähän alkuun: tää stoori, tai oikeestaan nää kaikki tästä lähtien, tulee jatkumaan kohti ääretöntä ja ehkä vähän sen yli!

Olen siis Annamari, mutta täällä blogin ja oikeen elämän puolella koodailen useimmiten niinkin kekseliäällä salanimellä kuin Ansku. Tällä hetkellä olen 16-vuotias ja lukion ekalla luokalla. Asun Hämeenkyrössä vielä seuraavat kaks ja puoli kuukautta, joiden jälkeen osote tulee muuttumaan jonnekin päin Australiaa. Olen siis lähdössä heinäkuun kahdeksas päivä STS:n kautta vuodeksi vaihtoon Ausseihin, ja oon ihan hypersupermegamultiultrainnoissani! Ja koska oon varma että kuulumisia, kokemuksia ja muita juttuja tulee tän tulevan vuoden aikana olemaan paljon ja aikaa selittämiseen vähän, blogi taitaa olla paras vaihtoehto näiden turinoiden jakamiseen kaikkien tuttujen ja tuntemattomienkin kanssa :) Ootte siis kaikki hirmusen tervetulleita lukemaan ja kommentoimaan tätä blogia, toivottavasti tykkäätte!



Mun tilanne on aika tyypillinen siinä mielessä, että vaihtoon lähteminen on ollut mun suurin unelma ihan pienestä asti. Innostuin siitä ala-asteen ekalla kun meidän perheessä asusteli vaihtari, sveitsiläinen Sonja, ja silloin päätin itse mennä isona vuorostani Sonjan luokse Sveitsiin vaihtoon. Ajatus vaihtarivuodesta on siis elellyt omaa elämäänsä mun pään sisällä oikeestaan kaikkien näiden vuosien ajan ja on tavallaan ollut itsestään selvää senkin puolesta, että isä ja äiti on ollut tukena koko ajan ja säästänyt rahaa sitä varten, kovin halpaa touhua toi vaihtaruus kun ei ole! Siinä jossain vaiheessa haaveet kääntyi kuitenkin kaakkoon, Australian puolelle. Kiinnostuin pikkutyttönä ensimmäisenä varmaankin kenguruista, koalista ja muista sen mantereen söpöläisistä. Nykyään mua kiinnostaa Australiassa ihan kaikki sen kaukasimmasta historiasta koalien turkkien tiheyksiin! :D Australia on vaan niin erilainen ja kaukana Suomesta, eikä ihan joka perheloman kohteena. Kliseistä joo, mutta Australia on pienestä asti vain tuntunut juuri siltä oikealta, enkä oikeastaan osaa edes kuvitella meneväni muualle.




En silti todellakaan voinut olla varma mahdollisuuksistani päästä tekemään haaveista totta, koska vaihtaripaikkoja Australiaan on joka vuosi hullun vähän. Itse asiassa epäilin mun mahiksia ihan toden teolla :D Aloitin hakemisen kuitenkin sillä asenteella, että sinnehän mennään ja piste. Mun isoveli oli vuosi sitten vaihdossa Amerikassa, ja se on tietysti tuonut oman potkunsa tähän koko vaihtovillitykseen. Eniveis, Mikon järjestö oli YFU, joten itsekin hain ekana sen kautta. Paikkaa Ausseihin ei herunut, sen sijaan paikka Amerikkaan olisi ollut auki. Siinä vaiheessa epäilykset ja perhoset vatsanpohjassa tuplaantuivat, mutta eipä siinä muuta kun lisää hakemuksia menemään muille järjestöille.

Seuraavana vuorossa olikin STS:n haastattelu, ja kauhukseni sain tietää noin 5 sekuntia ennen sitä, että se tulisi olemaan englanniksi. Olisi ehkä kannattanut lukea kunnolla se pienellä painettukin :D Luulin sen menneen niin hatarasti, että en voinut muuta kuin nauraa itselleni ja alkaa miettiä uutta järjestöä. Siksipä enemmän kuin yllätyin ja meinasin revetä riemusta, kun parin viikon päästä STS:ltä tuli tieto, että mulle oli tiedossa paikka Australiasta. Sitä onnen ja kiljumisen määrää! Niin kun tuolla ylempänä jossain vinkkasin, mulla ei ole vielä harmainta hajua missä päin Ausseja tulen muutaman kuukauden päästä majailemaan. Sillä ei kyllä ole mulle mitään merkitystä koska jo pelkkä se, että ylipäänsä pääsen koko maahan, on jo niin hienoa että en osaa ollenkaan käsittää sitä! En voi olla muuta kuin superkiitollinen siitä ihan joka taholle :)




Huhhuh, mulla olis vielä niiiin paljon sanottavaa kaikesta alkuhälinästä! Ehkä taidan kuitenkin välttää tän postauksen enempää venymistä ja kaikkien teidän, jotka tänne asti joidenkin käsittämättömien supervoimien avulla ootte jaksaneet lukea, takapuolien suurempaa puutumista ja jatkaa selittämistä ens kerralla, joka tulee niin pian kun mahdollista :) Laittakaahan sillä välin ihmeessä kommentteja tulemaan vapaasti!


Nyt, hyvät illanjatkot ja kuuluilemisiin!